Luennolla kuusi käsiteltiin johtajan roolia ja erilaisia johtamisteorioita. Johtajuuskäsite oli minulle ennestään aika selkeä; johtajuus voidaan siis nähdä prosessina, jossa ohjataan ihmistä työskentelemään organisaation päämääriä kohti. Johtamisen tutkimuksessa esitettiin kuitenkin kolme pääaluetta, jotka kaikki olivat minulle ennestään tuntemattomia. Näitä ovat piirreteoriat, johtamiskäyttäytymistä selittävät teoriat, sekä kontingenssiteoriat.
Piirreteorioissa esitellään keskeisiä piirteitä, joita hyvällä johtajalla uskotaan olevan. Teoriat ovatkin peräisin 40- ja 50-luvuilta, jolloin hyvillä johtajilla ajateltiin olevan erityisiä synnynnäisiä ominaisuuksia jotka erottivat heidät muista ihmisistä. Johtajat voitiin nähdä ikään kuin sankareina. Hyvän johtajan piirteisiin luetaan kyseisen teorian mukaan mielestäni johtajalle tänäkin päivänä erittäin tärkeitä ominaisuuksia, kuten sosiaalisuus, yhteistyökykyisyys, päättäväisyys ja itseluottamus. Lisäksi teoriassa mainitaan esimerkiksi kyky visioida ja hallita tietoa. Johtajalla on suuri vastuu yrityksen toiminnasta ja oman näkemykseni mukaan esimerkiksi visiointitaito ja erilaisten kokonaisuuksien hallitseminen on erittäin tärkeässä roolissa johtajan ammatissa.
Nykykäsityksen mukaan karismaattinen johtaja keskittyy nimenomaan ihmisiin; hän motivoi alaisiaan ja pystyy luomaan luotettavan työilmapiirin organisaatiossa. Ero liiketoiminnalliseen johtamistyyliin on se, että liiketoiminnalliset johtajat tekevät kriittisiä johtamistoimia ja noudattavat tarkasti yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa. Yleinen käsitys nykyään kuitenkin on, että persoonallista ominaisuuksista huolimatta hyväksi johtajaksi voi myös oppia.
Johtamiskäyttäytymistä tutkivat teoriat vastaavat kysymykseen "miten pitäisi johtaa?". Johtamistyyleissä nähdään kaksi perinteistä tyyliä; pidetään huomio joko tuotannossa tai ihmisissä. Käytettävä johtamistyyli riippuu aina johdon asenteista. Kontingenssiteoriat puolestaan keskittyvät tilannejohtamiseen. Herseyn ym. kehittämässä tilannejohtamismallissa johtajan tulee valita johtamistyylinsä aina alaisen mukaan. Esimerkiksi suora sanominen toimii mallin mukaisesti silloin, kun alainen on sekä kykenemätön että myös haluton toimimaan. On kuitenkin muistettava, että johtajan tehtävänä on myös motivoida alaisiaan ja tässä on otettava huomioon sekä sisäiset (esim. yhteenkuuluvuuden tunne, nautinto) että ulkoiset tekijät (kannustus, rahallinen palkinto). Johtajan tehtävänä on luoda sellainen työskentelyilmapiiri, että alaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään yrityksen kannalta mahdollisimman tuottavasti. Oikeanlainen ilmapiiri mahdollistaa sisäisen motivaation kasvamisen ja tämä taas näkyy positiivisesti yrityksen menestymisessä.