Luennon aiheena oli byrokratian johtaminen. Byrokraattinen organisaatiomalli on hierarkkinen, jossa käskyt ja viestintä tulevat ylhäältä alaspäin. Weberin byrokratian hallintomallissa työntekijöillä on tarkat toimenkuvat ja selkeät ohjeet töidensä tekemiseen.  Mallissa valta perustuu työnkuvaan ja ammattitaitoon eikä ole persoonallinen ominaisuus. Erilaisiin tehtäviin vaaditaan riittävä koulutus ennen kuin niitä voi tehdä. Byrokraattisessa organisaatiossa päätökset tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta ketään ei suosittaisi. Byrokratian hyödyt korostuvat erityisesti suurissa organisaatioissa, sillä niiden pyörittämiseen tarvitaan selkeät järjestelmät. Suuressa organisaatiossa yhden johtajan olisi vaikeaa kommunikoida kaikkien alaistensa kanssa, joten kun organisaatiosta tehdään pienempiä osastoja, johtamisestakin tulee kontrolloidumpaa. Byrokraattisessa organisaatiomallissa esimiehellä on huomattavasti valtaa, mutta samalla myös vastuuta, sillä esimies vastaa niin omista kuin alaistensakin päätöksistä.

Sanasta byrokratia tulee mieleen negatiivinen vaikutelma, sillä olen ajatellut sen olevan jäykkää ja hidasta hallinnointia sekä päätöksentekoa. Byrokraattinen toimintamalli ei varmasti olekaan toimiva luovilla aloilla, joissa rajojen rikkominen ja uuden keksiminen olisi toivottavaa, mutta tietyn tyyppisissä organisaatioissa se voi toimia. Vieraileva luennoitsija Jyrki Haapala Itä-Suomen poliisilaitokselta kertoi havainnollistavasti, kuinka esimerkiksi poliisi- ja puolustusvoimissa byrokraattinen johtamismalli on edellytys hyvin toimivalle organisaatiolle. Kun jokaiselle on oma paikkansa ja työtehtävänsä, työnteko sujuu jouhevasti. Eritysesti kriisi- ja konfliktitilanteiden sattuessa ei ole aikaa alkaa miettimään kuka hoitaa mitäkin työtehtävää, vaan on tärkeää, että ollaan toimintavalmiita heti ja kaikki tietävät oman roolinsa työyhteisössä.