Viimeisellä luennolla käsittelimme alkuun tietojohtamista, jonka jälkeen siirryimme konfliktien johtamiseen. Tietojohtamisen tarkoituksena on hankkia, luoda, jakaa ja tallentaa tietoa, koska tieto on yrityksille tärkeä resurssi ja kilpailutekijä. Tietojohtaminen onkin prosessi, jossa johdetaan tietoa tarpeiden mukaan. Koska tieto on kuitenkin usein sidottuna ihmisiin, on tiedon johtaminen hankalaa. Tietämystä voidaan saada tekemällä, kuuntelemalla ja yleisillä kuvauksilla, joten johtajaksikin opitaan johtamalla. Tietämys voidaan jakaa hiljaiseen tietoon ja eksplisiittiseen tietoon. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, joka tulee ”selkäytimestä”, mutta jota ei ehkä osata pukea sanoiksi. Eksplisiittinen tieto taas on tietoa, joka voidaan oppia kirjasta. Organisaatiokin voi oppia uutta etsimällä ja korjaamalla aiempia virheitään.  

Erilaiset oppimisyhteisöt välittävät tietoa. Oppimisyhteisöissä haetaan yhdessä ratkaisua ongelmaan, johon yhteisön jäsenillä on yhteinen mielenkiinto. Jotta ongelma saataisiin ratkaisua, on vuorovaikutuksella merkittävä rooli. Tietämys voi kuitenkin olla este oppimiselle, jos jäsen luulee jo tietävänsä kaiken, eikä sen vuoksi osaa ajatella uutta. Oppimista voidaan kuitenkin edistää mm. huumorilla ja improvisaatiolla, jolloin oppiminen on mielekkäämpää. Oppimattomuus voi olla myös hyödyllistä, koska se mahdollistaa erilaiset ristiriidat.

Konfliktien johtamista koskien katsoimme videon, jossa Margaret Heffernan kertoi konflikteista. Hän osoitti, kuinka erimielisyys on edistymisen perusehto, ja kuinka konflikteista voi olla jopa hyötyä yhteisölle. Konflikteja syntyy, kun osapuolien intressit, arvot tai tarpeet eivät ole samanlaisia. Onkin olemassa kahdenlaisia konfliktimuotoja, toimivia ja toimimattomia, joista jälkimmäinen ei usein johda mihinkään. Konfliktityyppejä on kolme – tehtäväkonfliktit, suhdekonfliktit ja prosessikonfliktit. Tehtäväkonflikteilla tarkoitetaan konflikteja, jotka syntyvät, kun esimerkiksi resurssit tai tulkinnat tehtävän laadusta eivät kohtaa. Suhdekonfliktit taas syntyvät, kun henkilöillä on erilaiset arvot tai heidän henkilökemiansa eivät kohtaa. Prosessikonfliktit syntyvät, kun roolit eivät ole osapuolille selvillä.

Luennolla näimme 5 erilaista tapaa johtaa konflikteja. Näitä ovat välttäminen, pakottaminen, sopeutuminen, kompromissi ja yhteistyö. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että konfliktit eivät aina ole huono asia, vaan voivat myös johtaa lähtötilannetta parempiin tilanteisiin.